Vuorovaikutusta stand up-komiikan voimalla

olli_siiki_merikortteenpohja

Teksti: Elli-Mari Huhtanen

Kuva: Meri Kortteenpohja

Reettorit oli kulttuuritapahtumanaan katsomassa stand up -keikkaa Palatsin Stand up -kellarissa. Koomikko Olli Siiki jäi vielä keikan jälkeen vastaamaan Reettorien tiukkoihin kysymyksiin.

Miten ravintolakokista tuli stand up -koomikko?

Olli Siiki on koulutukseltaan ravintolakokki. YouTuben videotarjonta sai hänet kuitenkin innostumaan stand up -komiikasta. Varsinaisen kipinän antoi Robin Williamsin livetaltiointi, minkä seurauksena Siiki löysi itsensä vuonna 2007 kurssilta, jossa opetettiin stand up -esitysten kirjoittamista. Samana vuonna hän esitti ensimmäisen settinsä yleisölle. Vuodesta 2008 hän on tehnyt stand up-keikkoja kiihtyvällä tahdilla, mutta ravintolakokin töillä hän silti ansaitsee leipänsä.

Yleensä Olli Siiki valmistelee 25 minuutin mittaisen keikan, mutta lupaa asiakkaalle, että voi jatkaa jopa 45 minuuttiin asti, jos fiilis on hyvä. Hän tapaa suunnitella illan setin vasta juuri ennen keikkaa, mutta jokaisessa esityksessä punainen lanka on sama. Tärkeää on, että suunnitelma on helposti muokattavissa tilanteen vaatimalla tavalla.

Yleisöllä on suuri merkitys keikan kannalta

Kyseisellä Stand up -kellarin keikalla katsojia oli vain noin 15. Siksi Ollin lämppääjä pyysi yleisöä istumaan aivan etumaisiin pöytiin. ”50 hengen keikan saa pilattua sillä, että ihmiset istuvat hajallaan”, Olli sanoo. Jos yleisöä olisi ollut vielä vähemmän, hän olisi pyytänyt kaikki istumaan riviin lavan eteen. Pienen yleisön kanssa Siiki usein ”rauhoittaa” tilannetta esimerkiksi istumalla esityksen ajan. Suurelle yleisölle hän on energisempi.

Yleisön koko vaikuttaa siis keikkaan melko paljon. Samoin tekee yleisön ”laatu”. Laatuun vaikuttaa olennaisesti yleisön promillelukemat. Olli Siiki kertoo, että liian kännisen yleisön huomaa. Tällaiseen tilanteeseen voi liittyä se, että yleisöstä huudellaan kommentteja. ”Se on paha”, Siiki toteaa. Jotkut huutelevat kiusallaan tai kännispäiten, toiset taas luulevat auttavansa koomikkoa. Tosi asiassa ylimääräiset, hyväntahtoisetkin kommentit häiritsevät esitystä. Jokaiseen kommenttiin kannattaa reagoida jotenkin. Joskus huutelun jatkuessa Siiki on pyytänyt henkilöä olemaan hiljaa, mutta hän ei halua pahoittaa kenenkään mieltä – usein kun he eivät ymmärrä tekevänsä esitykselle hallaa.

Keikkayleisöön voi mahtua myös tylsistyneitä kasvoja. Ne eivät kuitenkaan haittaa Olli Siikiä. ”Jos he eivät lähde juttuun mukaan, kun vaikka kysyn heiltä jotain, pystyn ignooraamaan ne. Kun mä en häiritse niitä, ne ei häiritse mua.” Häntä ei myöskään hetkauta, vaikka yleisössä olisi tuttuja. ”Mulle on ihan sama, onko yleisössä tuttuja vai tuntemattomia. Isäni on esimerkiksi käynyt monta kertaa mun keikoilla.” Toisille koomikoille tuttu yleisö saattaa tuoda paineita, mutta Siikille ei. Tärkeää on, että tuttuihin yleisössä ei viittaa keikan aikana.

Joskus taas voi käydä niin, ettei yleisö syty eikä juttu toimi. Esimerkiksi uuden settien testauksessa näin saattaa käydä. Tällöin Siiki toteaa reilusti ääneen yleisölle, ettei juttu toiminut. Näin yleisö tajuaa koomikon olevan tilanteen tasalla ja tiedostaneen mokansa. Tilanteeseen ja yleisöön oppii kuitenkin sopeutumaan. ”Mitä enemmän tätä on tehnyt, sitä helpompaa on sopeutua.”

Tiivistän, liioittelen, valehtelen

”Tiivistän, liioittelen ja valehtelen”, vastaa Siiki kysymykseen keikkajuttujen luomisprosessista. Hänen juttujensa pohjalla ovat kuitenkin aina tosiasiat, joita hän lähtee laajentamaan ja jatkamaan. ”Suurin osa jutuista lähtee yhdestä ainoasta ajatuksesta.” Kun on tarpeeksi hyvä, mistä tahansa tosiasiasta saa hauskaa. Juttujen kehittelyssä on tärkeää muistaa, että niitä ei tarvi hakea kaukaa. Pitää vain avata silmät, huomata epäkohdat ja tuoda ne esille. ”Koomikko on onnistunut, jos hän saa yleisön ajattelemaan, että niinhän se asia onkin.”

Reettoreita kiinnosti, kuinka pitkään Tampereella uskaltaa heittää samaa settiä. Jotkut Ollin jutuista ovat jopa kuusi vuotta vanhoja. ”Ikinä mulle ei oo valitettu vanhoista jutuista. Yleisö on kuitenkin suhteellisen vaihtuvaa ja käsis vaihtuu, vaikka olisikin samoja juttuja”, hän toteaa. Toisaalta vaikka saman vitsin kuulisi uudelleenkin, se ei välttämättä haittaa. Eräs Ollin tuttu osaa yhden jutun sanasta sanaan ulkoa, mutta nauraa silti joka kerta.

Olli Siiki puhuu keikoillaan perheestään, kihlatustaan ja muista hänelle läheisistä asioista. Mutta mistä hän ei lähtisi heittämään juttua? Siiki ei koskaan mene henkilökohtaisuuksiin. Vaikka tälläkin keikalla yleisö kuuli paljon hänen kihlatustaan, tiedämmekö me oikeasti hänestä jotain? Emme. Politiikka on myös aihe, johon Siiki ei tartu. Tämä tosin johtuu siitä, ettei hän tee niin vapaa-ajallaankaan. ”Ei ole mitään, mistä en oikeasti puhuisi. En vaan tavallisestikaan puhu muiden henkilökohtaisista asioista tai politiikasta.” Kantaaottava tyyli ei koomikon itsensä mukaan sovi hänelle, mutta vakavista aiheista hän ei pelkää puhua. ”Puhun paljon keikoilla masennuksesta, josta olen kärsinyt. Puhun siitä kuinka joidenkin kukkahattutätien mielestä niin vakavasta aiheesta ei saisi puhua ja saan käännettyä sen hauskaksi.”

Ääni ja vuorovaikutus ammattina

Stand up -koomikot ovat ääniammattilaisia, joiden työssä vuorovaikutus on ensisijaisen tärkeää. Reettorit voivat lisätä siis urasuunnitelmiinsa stand up -koomikon ammatin! Miten ääni ja vuorovaikutus näkyvät Olli Siikin työssä?

Veden juominen on ollennaista, jotta ääni kulkee. Nytkin koomikolla oli vesilasi lavalla mukana. Äänensä Olli avaa vain ennen pitkiä keikkoja. Hän on saanut aikaisemmin lauluopetusta ja ollut bänditoiminnassa mukana, joten äänenkäyttö ei ole vieras asia. Kurkkukivun yllättäessä Strepsils ja Finrexin auttavat usein eteenpäin, sen kummallisempia kikkoja hänellä ei ole. Äänen huono kunto tosin rajoittaa juttuja, koska silloin Siikin pitää jättää ohjelmasta pois jutut, joissa tarvitaan erilaisia ääniä.

Vuorovaikutus yleisön kanssa on stand up -keikkojen suola. Heti keikan aluksi Olli jututti yleisöä, kyseli kuulumisia ja tällä tavoin rentoutti ilmapiiriä. Koko keikan ajan hän liitti yleisön juttuihinsa kysellen niihin liittyviä kysymyksiä. Se vaikuttaa viihtyvyyteen paljon näin yleisön näkökulmasta. Koomikko tekee näin selväksi, että on kiinnostunut yleisöstään.

Yleisön jututtamisella  on myös riskinsä. Kaikki eivät pidä siitä, että koomikko jututtaa ja vääntää vitsiä heistä. Tällaiset Siiki jättää rauhaan: ”Huomaan kyllä, että haluuko joku, että sille jutellaan.” Joskus joku yleisöstä saattaa jopa loukkaatua vitseistä. Olli Siiki on kerran saanut keikan jälkeen sähköpostia mielensä pahoittaneelta katsojalta. ”Ilveily on ystävällismielistä, mutta kaikki eivät ymmärrä sitä”, hän muistuttaa.

Vaikka verbaalilla vuorovaikutuksella onkin todella suuri osa stand up -komiikassa, nonverbaliikka on läsnä vahvasti. Pienet asiat, kuten mikrofonin pitäminen on olennaista. Yleisön pitää nähdä koomikon suu. Maneerit ovat myös tuttuja stand up -koomikoille, niin kuin kaikille muillekin kadun tallaajille. Yleisö ei niitä usein edes huomaa, mutta kollegojen palautteen avulla niistä voi oppia pois. Pukeutumisessa tärkeintä on olla oma itsensä. Siiki huomasi, että hänellä on ollut samat keikkakuteet viimeiset puoli vuotta: Iron Maidenin t-paita, ruutukauluspaita, farkut, kello ja rannenauha. ”Stand upissa ei esitä mitään, vaan on oma itsensä. En mä käytä puvuntakkia lavalla, koska en muutenkaan käytä sitä. Pitää olla sen näköinen, että on sinä.”

Lopuksi Ollin terveiset Reettoreille: ”Pitäkää kivaa ja rakastakaa toisianne!”

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s